/SiteCollectionImages/VPC/History/566x228/1950-1959.jpg

1959 - Volvo Penta Aquamatic

Kun Volvo Penta esitteli Aquamatic-vetolaitteen New Yorkin venenäyttelyssä vuonna 1959, venesuunnittelijoilta putosi kynä pöydälle ja he ihmettelivät: "Voiko olla mahdollista, että tämä göteborgilainen yhtiö on pystynyt yhdistämään sisämoottorin ja perämoottorin edut ja samalla eliminoimaan haitat?" Mikäli tämä on totta, se mullistaa koko venesuunnittelun. Koska lasikuitua oli alettu käyttää venerakennuksessa, avautui erityisesti huvivenevalmistukselle aivan uusia näköaloja.

Amerikkalaiset valmistajat, jotka esittelivät suuria ja voimakkaita perämoottoreita 50-luvun lopulla, pitivät Aquamaticia vakavana uhkana ja tekivät kaikkensa voidakseen eliminoida mullistavan keksinnön. "Hiiri, joka karjuu" oli kommenttien sisältö, kun Volvo Penta esitteli Aquamaticin mainoksissaan, mutta myöhemmin alalla opittiin arvostamaan Aquamatic-konseptin etuja.

Sisämoottori on vankka, suhteellisen polttoainetaloudellinen ja sijaitsee veneen sisällä. Siellä se on suojassa tuulelta, säältä ja merivedeltä. Sen käyttöikä on pitkä ja sen tarkastus- ja huoltotyöt on helppo tehdä. Lisäksi polttoaineena voi olla diesel tai bensiini, ja moottorin jälleenmyyntiarvo on hyvä. Perämoottorilla on silläkin omat erityiset etunsa. Siinä voidaan akseli, potkuri ja ohjaus integroida. Sen ajettavuus on erinomainen ja vetolaite voidaan tarvittaessa nostaa ylös ja välttää pohjakosketusta. Veneessä ei tarvita erillistä peräsintä. Volvo Pentan Aquamaticissa yhdistyvät näiden kahden eri konseptin edut nerokkaasti.